Skip to main content

Råajvarimmieh båatsosne jis radioaktijve gahtjeldahke

Jis atomeovlæhkoe deahpede maehtieh ovmessie radioaktijve aamhth elmesne firhkieh partihkeligujmie, jïh dejtie maehtieh juvride jïh sjædtojde vaaltasovvedh. Seamma aejkien maahta dam radioaktijve deerjeldahkem gaertjiedidh jis rïektes jïh ulmiejaksoes råajvarimmieh tseegkedh.

Publisert

Jis ovlæhkoe sjædta, sæjhta Kriseutvalget for atomberedskap (dsa.no) bïevnedh mah råajvarimmieh edtja nïerhkedh. Ovlæhkoen karakteere jïh man vijries  vihkeles man guhkiem råajvarimmieh faamosne. Mattilsynet sæjhta lïhkebe bïevnesh vedtedh råajvarimmiej bïjre jïh man guhkiem dah faamosne.

Dan vuelelen datne båatsoen råajvarimmiej bïjre lohkedh jis radioaktijven gahtjeldahkh båetieh.

Bïevnesh lea veedtjeme reektehtsistie Tiltak til næringsmidler ved en atomhendelse (PDF) mij Mattilsynet jïh Direktoratet for strålevern og atomberedskap (DSA). Reektehtsisnie gaajhkh råajvarimmieh jielemevierhtide jïh dan gaavhtan eensi bïevnesh. (daaroengïelesne)

Sjyöhtehke råajvarimmieh båatsosne

Bovtsh radioaktijve deerjeldahkem åadtjoeh voestes iereste deerjeme gåatomesjædtojste.

Bovtsh sjïere dååjroeh gahtjeldahken mænngan juktie dah burhvieh gåatoeh. Burhvie vaaltasåvva radioaktijve deerjeldahke ryöktesth eatnamistie, gusnie jolle vierhtieh gellie jaepine gahtjeldahken mænngan.

Sjyöhtehke radioaktijve aamhth

Jis gahtjeldahke dellie lea ajve radioaktijve cesium vuarta maahta jolle vierhtieh bovtsenbearkosne vedtedh. Cesium kaliumen plïeresne jïh åedtjide/bearkojde sertiestovvedh.

Faktorh jaepieboelhki mietie

Juktie bovtsh jeenjemes burhvieh gåatoeh daelvien, dellie aaj daelvien bovtsh åadtjoeh dejtie jollemes vierhtieh radioaktijve deerjeldahkeste dej voestes jaepiej mietie gahtjeldahken mænngan. Daelvien aaj gosse jeenjemes leekedidh aerpievuekien mietie.

Gosse stoerre gahtjeldahke maahta læjhkan raastevierhtieh bovtsen bearkosne jollebe årrodh aaj dejnie mubpieh jaepieboelhkine. Bovtsh aaj ovmessie gåatomedajvh utnieh dejnie ovmessie jaepieboelhkine. Jis akte gåatomedajve jienebe deerjeme enn mubpijste maahta bovtsh juhtedh dehtie deerjeme gåatomedajveste.

Sjïere seahkarimmieh

Jis dan gaaje jolle vierhtieh radioaktijve cesiumeste bovtsen bearkosne, båatsoesaemieh jïh mubpieh gïeh jïjnje bovtsebearkoem byöpmedieh maehtieh jollebe snjierpedahkedovsh beapmojste åadtjodh enn mubpieh almetjh. Sjïere råajvarimmieh jïh raerieh dåahkan båetieh. Niestiebovtsh mööledh leekedimmien åvtelen nuepiem vedtedh niestiem veeljedh unnebe vierhtine.

Vielie bïevnesh dååjrehtimmiej bïjre råajvarimmieh nöörjen båatsojne Tjernobyl-ovlæhkoen mænngan gååvnesieh DSA-reektehtsisnie «Stråledoser til reindriftsutøvere i Midt-Norge etter Tsjernobyl-ulykken (PDF)»

Sjyöhtehke råajvarimmieh gahtjeldahken åvtelen

  • Jis bovtsh stilledh, byöroe fovrekråbpoeh taahtjoen jallh presennigen jallh seammaleejns nualan bïejedh åvteli gahtjeldahke båata.

Sjyöhtehke råajvarimmieh gahtjeldahken mænngan

  • Nuhtjh saelhtienjåalomegierkiem mïsse cesiume dibrehte
  • Guktie eah dej jeenjemes deerjeldahke dajvine gåatoeh, maahta gåatomedajvem jienebe selektijve vuekine nuhtjedh.
  • Jielije bovtsh mööledh guktie bïevnesh vierhtiej bïjre leekedimmien åvtelen.
  • Bovtside vaenebe deerjeme fovrh leekedimmien åvteli.
  • Leekedimmietïjje jeatjahtahta. Bovtsebearkoen vierhtieh maahta jaepien mietie jeerehtidh, gåatomen sjædtojste jïh dajvijste.

Vielie bïevnesh

Tekste lea kapihtelistie 3d “Reindrift” reektehtsisnie Mattilsynet jïh DSA:este: Tiltak for næringsmidler ved en atomhendelse (PDF) (daaroengïelesne)