Doaimmat mat eastadit Chronic Wasting Disease (CWD) leavvamis ruoigoelliid gaskkas


Publisert 15.09.2017 | Sist endret 15.09.2017

Lea gielddus riikii sisafievrredit hádjaávdnasiid, ja leat ráddjejumit ruoigoelliid biebmama ja sáltenjoallungeđggiid addima hárrái. Ii ge leat lohpi sirdit ealli ruigoelliid fylkka- ja riikkarájiid rastá, ja galgá dieđihuvvot Biebmobearráigehččui jus ruoigoelliin gávdno dávda.

Lukk

CWD

(Chronic Wasting Disease (CWD)) lea priondávda (dihto proteiinnat eai sutta ruoigoelliid/).

Ii leat gávnnahuvvon makkárge oktavuohta sávzavuori (scrapie), šibihiid BSE-dávdda ja gottiid/ruoigoelliid CWD gaskka.

Eallit jápmet dán dávddas, muhto dat ii leat goasse njommon olbmuide.

Láhkaásahus/Njuolggadusat Chronic Wasting Disease (CWD) leavvama eastadeami birra.

Gielddus biebmat ruoigoelliid ja addit hádjaávdnasiid ja sáltenjoallungeđggiid ruoigoelliide

Ruoigoelliid lunddolaš hádjaávdnasat leat gildojuvvon

Ii leat lohpi geavahit, importeret, vuovdit ja oastit lunddolaš hádjaávdnasiid ruoigoelliin mat bohtet riikkain gos lea Chronic Wasting Disease (CWD).

Gielddus biebmat ruoigoelliid ja addit daidda sáltenjoallungeđggiid

Miehtá riikka lea gielddus addit luođu ruoigoelliide biepmu ja sáltenjoallungeđggiid. Dán láhkaásahusas oaivvilduvvojit ruoigoeallin buot ruoigoeallit, nugo bohccot, ruoiggut, ruksesgottit, ealggat ja luostegottit. Gielddus lea guston suoidnemánu 11. beaivvi rájes 2016 muhtin fylkkain ja viiddiduvvui gustot miehtá riikka suoidnemánu 31. beaivvi 2017 rájes.

Ii leat oppalaš gielddus addit sáltenjoallungeđggiid sávzzaide, gáiccaide ja omiide miehtá riikka. Muhto lea gielddus lágidit njoallungeđggiid diekkár elliide dihto báikkiin Nordfjella ja Selbu guovllus, jus maiddái ruoigoeallit sáhttet daid gávdnat. Leat maiddái gildosat biebmama hárrái dihto guovlluin. Eambbo dieđut: geahča CWD-soneforskrift

Vejolaš ohcat Biebmobearráigeahčus lobi biebmat luođu ruoigoelliid

Lea vejolaš ohcat Biebmobearráigeahčus lobi:

  1. oanehaš biebmat luođu ruoigoelliid merken- ja dutkanprošeavttaid oktavuođas.
  2. oanehis áiggi heahtebiebmamii guovlluin gos CWD ii leat gávdnon, jus erenoamáš dilálašvuođat muđui dagahit elliidčálggu ovdii.
  3. luođu ruoigoelliid plánavuloš biebmamii johtolatsihkarvuođa geažil guovlluin gos CWD ii leat gávdnon. Ferte duođaštuvvot ahte eará relevánta almmolaš ásahusat leat gávnnahan ahte eará johtolatsihkarvuođadoaimmat eai sáhte čađahuvvot biebmama sajis ja ahte biebman lea dárbbašlaš. Ferte maiddái duođaštuvvot ahte lea ráhkaduvvon biebmama heaittihanplána ja ahte elliid johtolatgeaidnu ii mana dakkár guovlluid čađa gos CWD lea gávdnon. Eavttut leat seamma go ovdal. 
    Dat gii biebmá elliid, galgá čalmmis atnit biebmansajiid vai fuomáša buohcci elliid.

Gielddus ealli elliid sirdit, ja geatnegasvuohta dieđihit jus fuomáša buohcci ealli

Ii leat lohpi doalvut ealli ruoigoelliid fylkka- ja riikkarájiid rastá. Lea vejolaš ohcat Biebmobearráigeahčus sierralobi. Lea geatnegasvuohta dieđihit Biebmobearráigehččui jus fuomáša buohcci ruoigoealli.

Gielddus sirdit ruoigoelliid riikkaráji rastá

Ii leat lohpi doalvut dahje sirdit ealli ruoigoelliid olgoriikii. Gáibiduvvo Biebmobearráigeahču addin lohpi ovdal go ealli ruoigoelliid sáhttá sisafievrredit Norgii stuora osiin Ruoŧas ja vissis guovlluin Suomas.

Ii leat lohpi doalvut bohccuid Norggas Supmii valáštallan- ja kulturlágidemiide searvama váste.

Spiehkasteamit gildosis e.e. bohccuid olggosdoalvumis ja njuovahahkii doalvuma hárrái: Gielddus ii guoskka bohccuide main leat guohtumat goappaš bealde Norgga ja Ruoŧa ráji ( geahča guovlluid Ruoŧas maidda dat guoská CWD-láhkaásahusa mildosis ja riikkaráji guovlluin gos Norgga/Suoma rádjeáidekommišuvdna rahpá vejolašvuođa rádjerasttideaddji guohtumii. Gielddus ii guoskka ruoigoelliid doalvumii ge njuolga njuovahahkii Ruoŧas ja Suomas, ii ge daid transihttii. Eallit mat fievrreduvvojit njuovahahkii dahje sáddejuvvojit transihttan, eai galgga mátkki vuolde luitojuvvot olggos fievrrus.

Ruoŧa ja Suoma eiseválddit leat ráhkadan láhkaásahusaid  main mihtet diekkár fievrredeapmái:

Lea deaŧalaš ahte gulahalat Ruoŧa ja Suoma eiseválddiiguin ovdal go fievrredat ruoigoelliid Ruŧŧii ja Supmii.

Gielddus ii guoskka bohccuid doalvumii ge Ruŧŧii go galget searvat valáštallan- dahje kulturlágidemiide dihto guovlluin Ruoŧas, jus Ruoŧa eiseválddit addet lobi. Dat mearkkaša ahte juohke boazoeaiggát ferte ohcat Jordbruksverketis lobi ovdal go vuolgá mátkái.

Spiehkasteapmi lobi gáibádusas sisafievrredeapmái: Ii leat dárbbaš ohcat lobi Biebmobearráigeahčus go bohccot galget sirdojuvvot Norgii Ruoŧas ja Suomas guohtuma oktavuođas, go ruoigoeallit sáddejuvvojit transihttan Norgga čađa ja go ruoigoeallit sáddejuvvojit njuolga Norgga njuovahahkii. Dat mearkkaša ahte lea dárbbašlaš ohcat Biebmobearráigeahčus lobi go bohccot galget boahtit Norgii searvat gilvvuide dahje máhccat fas Norgii. Dat galgá dahkkot buori áiggis ovdal máhccama maŋŋel go lea gilvvuide searvan.

Geatnegasvuohta lobi ohcat ovdal go sirdá bohccuid fylkkaráji rastá

Jus áiggut sirdit ealli bohccuid fylkkaráji rastá, de ferte dus vuos leat Biebmobearráigeahču addin lohpi. Biebmobearráigeahčču sáhttá addit lobi jus CWD ii leat gávdnon dan guovllus gos bohccot sirdojuvvojit ja go dan ealu dearvvašvuođadilli gos bohccot vulget, muđui ii leat hehttehussan sirdimii

Ii sáhte addojuvvot lohpi sirdit bohccuid guovlluin mat leat lulábealde CWD-ráji CWD-láhkaásahusa mildosis nr. 2 báikái mii lea davábealde ráji. Dát rádji manná riikka gasku dainna ulbmilin ahte geahččalit hehttet dávdda njoammumis guovlluide mat leat davábealde CWD-ráji. Vuođđun leat adnon lunddolaš geográfalaš rájit, nu go ovdamearkka dihte Troanddinvuotna.

Dárkilet dieđut ráji birra mii lea mearriduvvon eastadan dihte CWD-dávdda leavvamis, gávdnojit CWD-láhkaásahusa mildosis 2

Spiehkastat: Lobi ii dárbbaš ohcat bohccuide mat rasttildit fylkkaráji mearriduvvon guohtunnjuolggadusaid mielde, dahje bohccuide mat máhcahuvvojit go ieža leat rasttildan fylkkaráji. Lobi ii dárbbaš ohcat ruoigoelliid sirdimii njuolga njuovahahkii Norggas.

Gielddus fylkkarájiid rastá sirdit eará ruoigoelliid go bohccuid

Lea gielddus sirdit eará ruoigoelliid go bohccuid ovtta fylkkas nubbái.

Earret dalle go sirdá njuolga njuovahahkii: Sirdingielddus ii guoskka ruoigoelliid sirdimii njuolga njuovahahkii Norggas.

Vejolaš ohcat Biebmobearráigeahčus lobi fylkkarájiid rastá sirdit eará ruoigoelliid go bohccuid

Lea vejolaš ohcat Biebmobearráigeahčus lobi agibeaivái sirdit eará ruoigoelliid go bohccuid, eastadan dihte sissahku. Sirdit sáhttá dušše dakkár guovllus gos ii leat gávdnon CWD-dávda. Vuolggasaji máddodaga maŋemus golmma jagi dearvvašvuođadilálašvuohta galgá duođaštuvvot, ja nu maiddái guoskevaš elliid dearvvašvuođadilálašvuohta.

Ii sáhte addojuvvot lohpi sirdit elliid guovllus mii lea lulábealde CWD-ráji CWD-láhkaásahusa mildosis 2 báikái mii lea davábealde ráji, geahča eambbo dieđuid ráji birra dás badjelis. Vuostáiváldi ii sáhte sirdit ruoigoelliid iežas doalus ovdal go lea gollan golbma jagi dan rájes go ealli bođii dohko. Lea datte lohpi sirdit njuolga njuovahahkii.

Geatnegasvuohta dieđihit ruoigoelliid buozanvuođa

Jus oainnát ruoigoealli mas vuhtto neurologalaš dávda dahje imašlaš láhtten dahje mii lea oppalaččat váibbat dahje sakka guoiran, de galggat dieđihit Biebmobearráigehččui. Seamma guoská jus ealli mii lea badjel 12 mánu lea jápmán dahje heakkahuhttojuvvon, go ulbmil ii lean borramuššan njuovvat. Dát geatnegasvuohta lea eaiggádiin, fievrrededdjiin ja buohkain geat áimmahuššet ruoigoelliid. Geatnegasvuohta guoská maiddái earáide geat leat doaimmas luođu ruoigoelliid oktavuođas.

Dieđihit sáhttá álkit Biebmobearráigeahču elektrovnnalaš skoviin mas dieđiha jápmán produkšuvdnaelliid dahje telefovnna 22 40 00 00 bokte.

Láhkaásahusa gustovašvuohta

Láhkaásahus gusto dassážii go dat heaittihuvvo.

Eambbo dieđut CWD-dávdda birra:

Čohkkejuvvon dieđut CWD-dávdda birra

Gulahallandieđut

Geavaheaddjit: Du lagamus báikkálaš kantuvra, tlf. 22 40 00 00

Media: Biebmobearráigeahču mediavákta, tlf. 469 12 910

Fant du det du lette etter?